Häämuisteloita

Olen aina ollut äärettömän romanttinen. Vaikka olenkin lapsena sanonut etten ikinä mene naimisiin, olen aina salaa haaveillut että saisin jakaa elämäni jonkun kanssa. Vaikka minusta tuntuu että sain odottaa omaa prinssiäni laittoman kauan, pakko olla kiitollinen että löysin hänet. Ja kuitenkin äärimmäisen nuorena. Että en joutunut lopulta kovinkaan kauaa odottamaan. :)

Olen lapsesta asti haaveillut häistä. Jännää sinänsä, koska sanoin etten mene naimisiin. :D Olen lapsena leikkinyt häitä äidin hunnun kanssa, mistä syystä huntu on täysin pilalla. :D Tuhosin leikeissäni myös eräät tekokukkakimput, koska ne olivat morsiamen kukkina. :D Joten voidaan sanoa hyvällä omallatunnolla että olen haaveillut ja suunnitellut mielessäni omia häitäni jo yli 10 vuotta. Aikasen pitkä aika. :D

Lapsena haaveilin häistä jossain vanhassa linnassa. Suomessa se ei olisi kovinkaan helppo toteuttaa (Turun linnassa voi kyllä mennä naimsiin), eikä se olisi välttämättä kovinkaan kotoista. Puhuttiin eilen Siilin kanssa häistä (ja vähän niin kuin vahingossa taidettiin päätää meidän häämarssi?) ja Siilille kuulemma on tärkeintä että minä olen paikalla ja että on kotoista. Eli ei mitään linnoja. ;)

Alempi on synttärilahja Appivanhemmilta. Muistutti kuulemma minua?

Ja miksi koneella ei ole kuvanmuokkausohjelmaa?

Olen ollut siskoni häissä morsiusneitona ja näistä häistäkin on jo yli 10vuotta. Vanhempieni luona vaatekaapissa roikkuu edelleen minulle silloin teetetty mekko. Siitä ei vain ole pystynyt luopumaan. :D Siinä on helmassa tahra, mikä ei varmasti näin 10vuoden jälkeen enää edes lähtisi irti, mutta se on vain niin rakas mekko. Toin viikonloppuna vähän toisenlaisen muiston tuosta päivästäni mukanani vanhempien luota. Nimittäin siskoni hääkuvan. Mä olen aina pitänyt tuosta kuvasta. Muilla roikkuu perinteisemmät hääkuvat heistä seinällä, mutta meillä on vähän persoonallisempi.

Minä ja serkku auton takana. Autoon liityykin hauska tarina. Kerron sen joskus. ;)

Jotenkin turhauttavaa, että meidän häiden tiellä on sellainen typerä asia kuin raha. Ja ehkä vähän sellainenkin asia, että meillä on aika kallis maku. :D Mutta ainahan sitä tyttö saa haaveilla.... ;)