"Meillä ei ole ollut sohvapöytää - hmm, no hyvin pitkään aikaan. Viimeksi varmasti yli puoli vuotta sitten? Edellinen sohvapöytä (Ikean Lack) sai toiset jalat alleen ja se toimii kahvinkeittimen ja kotiavainten ja kaikkien mahdollisimman tärkeiden epämääräisten tavaroiden säilytyspaikkana. Olenkin tässä pitkään kaivannut kahvipöytää. Me kun syömme sohvalla, olisi mukavaa laskea se lautanen tai kahvimuki jonnekin muuallekin kun tuolille. Voin nimittäin sanoa, että on todella kiva yrittää tunkea tuolille neljää kahvikuppia, sokeria, maitoa ja jotain tarjottavaa kun tulee vieraita. Ihme ettei ole mennyt mitään vielä rikki...
Olen kytännyt Ikeaa, koska en halua maksaa pöydästä satoja euroja. Olen vieraillut myös muiden huonekaluliikkeiden sivuilla, ja aika huonoin tuloksin. Mikään niistä ei oikein innosta. Ne ovat kaikki niin mitään sanomattomia, sillä haluaisin vähän persoonallisuutta."
Tähänkin ongelmaan ratkaisu löytyi vanhempieni luota. Miten niin olen perinyt tämän keräilymentaliteettini vanhemmiltani? He eivät sitä myönnä, mutta ovat silti opettaneet sen minulle. Tällainen kaunokainen löytyi leikkimökistäni. Ja syy miksi tämä oli leikkimökissä: talossa ei ollut enää tilaa. :D
Nyt on mukavaa kun on pöytä! :) Mutta on tässä yksi huonokin asia. Arkku nimittäin haisee sisältä kamalalta. :D Joku on maalannut sen sisältä, ja sitä ei ole annettu ilmeisesti kuivua kansi auki. Sisällä haisee ummehtuneelta maalilta, mikä ei ole kovinkaan mukava tuoksu. :D Mutta ehkä me ei sitten vaan laiteta sinne sisälle mitään, olin kyllä ajatellut että meidän ylimääräisiä vilttejä voisi sitten laittaa. :)
Niin ja arvatkaahan kuka on taas hukannut kameransa laturin... :D Se oli viimevuonnakin näihin aikoihin hukassa. Viimeksi se löytyi kenkälaatikosta, saa nähdä mistä se tällä kertaa löytyy. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti